Buukkausprosentti vs. win-rate
Buukkausprosentti kuvaa kuinka suuri osa kontaktoiduista yrityksistä suostuu tapaamiseen. Tämä on yksi B2B-myynnin yleisimmin seuratuista tunnusluvuista kun käytössä on buukkauskumppani. Samalla se on myös yksi harhaanjohtavimmista. Buukkiprosentti mittaa vain, onnistuiko tapaamisen sopiminen — ei sitä, kannatti tapaaminen ylipäätään sopia. Tapaamisten win-rate puolestaan kertoo lopulta sen mikä ratkaisee: etenikö tapaaminen kaupaksi asti.
Mitä buukkausprosentti kertoo ja mitä se ei kerro?
Buukkausprosentti kertoo, kuinka moni kontaktoitu yritys suostui tapaamiseen. Se ei kerro, oliko yrityksellä tapaamishetkellä todellista ostoaietta, budjettia, päätösvaltaa tai aikataulua edetä. Kaksi yritystä voi molemmat ”suostua tapaamiseen” täysin eri syistä; toinen koska on aidosti vertailemassa ratkaisuja juuri nyt, toinen koska kohtelias vastaanottaja ei halunnut sanoa suoraan ei – tai kalenterissa sattui olemaan tilaa.
Mittari optimoi siis sitä, mikä on helppo mitata (sopiiko yritys tapaamiseen), ei sitä, mikä oikeasti ratkaisee (etenikö tapaaminen kaupaksi).
Ei tapaamismäärä, vaan ostoaie
Sama havainto pätee tähänkin kuin muualla MicroMedian ajattelussa: ei tapaamismäärä, vaan ostoaie ratkaisee, kannattiko tapaaminen sopia. Korkea buukkausprosentti ilman ostoaiedataa tarkoittaa käytännössä sitä, että myyjän kalenteri täyttyy — mutta ei sitä, että myyjän aika käytetään oikein.
Tämä näkyy suoraan myyntifunnelin vuotokohdissa: tapaamisia on paljon, mutta yhä harvempi niistä etenee tarjousvaiheeseen asti. Lue lisää Miksi B2B-myyntifunnel vuotaa.
Mitä pitäisi mitata sen sijaan?
Buukkausprosentin rinnalle — tai sen sijaan — kannattaa nostaa mittarit, jotka kertovat tapaamisen laadusta, ei vain sen olemassaolosta:
- Tapaamisesta myyntimahdollisuuteen etenemisaste — kuinka moni sovittu tapaaminen johtaa todelliseen myyntiprosessiin.
- Win-rate tapaamislähteen mukaan — voittaako kartoittavasta mallista tulleet tapaamiset useammin kuin volyymipohjaisesta buukkauksesta tulleet.
- Myyntisyklin pituus tapaamisesta eteenpäin — lyheneekö sykli, kun tapaamiset kohdistuvat oikeisiin ostoikkunoihin.
- Myyjän ajankäytön jakautuminen — kuinka suuri osa tapaamisista oli koskaan lähelläkään etenemistä. Lue lisää: Myyntitiimin tehokkuus.
Näiden mittareiden yhteinen nimittäjä on se, että ne kaikki vaativat CRM-näkyvyyttä tapaamisen jälkeiseen vaiheeseen, ei pelkkää tietoa siitä, että tapaaminen sovittiin. Ks. Myynnin ja markkinoinnin yhteistyö ja CRM-syväpuhdistus.
Lue lisää myös myyntijohdon tärkeimmästä työkalusta eli diilien voitto/häviö analyysistä: Win-Loss-analyysi: miksi häviät kauppoja joita luulit voittavasi.
Miten kartoittava tapaamistuotanto muuttaa mittaristoa?
Kartoittavassa tapaamistuotannossa ostoaie todennetaan ennen tapaamisen sopimista, jolloin buukkausprosentti luonnollisesti laskee, koska osa kontakteista karsiutuu jo ennen tapaamisehdotusta. Tämä on tarkoituksellista: vähemmän tapaamisia, mutta korkeampi osuus niistä etenee kaupaksi asti.
Tarkempi vertailu perinteisen ja kartoittavan mallin välillä löytyy täältä: Buukkaus B2B-myynnissä. Tutustu myös termien tarkkaan eroon: Buukkaus vs. tapaamistuotanto — mitä eroa on?
Usein kysyttyä
Miksi buukkausprosentti ei riitä mittariksi?
Buukkausprosentti mittaa vain, kuinka moni kontaktoitu yritys suostui tapaamiseen — ei sitä, oliko yrityksellä todellista ostoaietta tai edellytyksiä edetä kauppaan.
Mitä mittareita buukkausprosentin sijaan kannattaa seurata?
Tapaamisesta myyntimahdollisuuteen etenemisastetta, win-ratea tapaamislähteen mukaan, myyntisyklin pituutta ja myyjän ajankäytön jakautumista todella eteneviin tapaamisiin.
Laskeeko buukkausprosentti aina, kun siirtyy kartoittavaan malliin?
Tyypillisesti kyllä, koska osa kontakteista karsiutuu jo ennen tapaamisehdotusta ostoaieen puuttuessa. Tämä on tarkoituksellista: tavoite ei ole maksimoida tapaamismäärää vaan tapaamisten etenemistä kaupaks
Lue lisää
Yhteenveto
B2B-myynnissä yleisesti käytetty buukkausprosentti on harhaanjohtava mittari, koska se mittaa ainoastaan sovittujen tapaamisten määrää, ei niiden laatua. Korkea buukkausprosentti ei kerro asiakkaan todellisesta ostoaikeesta, mikä voi johtaa siihen, että myyjien kalenterit täyttyvät tuloksettomista tapaamisista. Artikkelissa suositellaan siirtymään laadullisiin mittareihin, kuten tapaamisten etenemisasteeseen myyntimahdollisuudeksi, win-rateen ja myyntisyklin pituuteen. Lisäksi esitellään kartoittava tapaamistuotanto, jossa ostoaie varmistetaan jo ennen tapaamisen sopimista, mikä parantaa myynnin tehokkuutta.
Usein kysytyt kysymykset
Miksi buukkausprosentti on harhaanjohtava mittari B2B-myynnissä?
Buukkausprosentti mittaa ainoastaan sitä, suostuuko kontaktoitu yritys tapaamiseen. Se ei kuitenkaan kerro, onko yrityksellä todellista ostoaietta, budjettia, päätösvaltaa tai aikataulua edetä kauppaan asti.
Mitä mittareita buukkausprosentin sijaan kannattaa seurata?
Tapaamisten laadun arvioimiseksi kannattaa seurata tapaamisesta myyntimahdollisuuteen etenemisastetta, win-ratea tapaamislähteen mukaan, myyntisyklin pituutta tapaamisesta eteenpäin sekä myyjän ajankäytön jakautumista.
Miten kartoittava tapaamistuotanto vaikuttaa buukkausprosenttiin?
Kartoittavassa mallissa ostoaie todennetaan ennen tapaamisen sopimista, minkä vuoksi buukkausprosentti tyypillisesti laskee huonojen kontaktien karsiutuessa. Tavoitteena on sopia vähemmän tapaamisia, mutta saavuttaa korkeampi kauppojen klousausaste.
Mitä laadukkaampien myyntimittareiden käyttöönotto edellyttää järjestelmiltä?
Tapaamisten laadun ja etenemisen seuraaminen vaatii CRM-näkyvyyttä nimenomaan tapaamisen jälkeiseen vaiheeseen pelkän sovitun tapaamistiedon sijaan.
Avaintiedot
-
Buukkausprosentti mittaa ainoastaan tapaamisen sopimisen onnistumista, ei sen kannattavuutta tai laatua.
Buukkiprosentti mittaa vain, onnistuiko tapaamisen sopiminen — ei sitä, kannatti tapaaminen ylipäätään sopia.
-
Korkea buukkausprosentti ei takaa myynnin onnistumista, vaan voi johtaa myyjän ajan tuhlaantumiseen tapaamisissa, joissa ei ole todellista ostoaietta.
Korkea buukkausprosentti ilman ostoaiedataa tarkoittaa käytännössä sitä, että myyjän kalenteri täyttyy — mutta ei sitä, että myyjän aika käytetään oikein.
-
Laadulliset mittarit, kuten win-rate, myyntisyklin pituus ja etenemisaste myyntimahdollisuudeksi, kertovat enemmän myyntityön tehokkuudesta.
Buukkausprosentin rinnalle — tai sen sijaan — kannattaa nostaa mittarit, jotka kertovat tapaamisen laadusta, ei vain sen olemassaolosta
-
Kartoittavassa tapaamistuotannossa ostoaie varmistetaan ennen tapaamisen sopimista, mikä parantaa tapaamisten laatua ja todennäköisyyttä edetä kaupaksi.
Kartoittavassa tapaamistuotannossa ostoaie todennetaan ennen tapaamisen sopimista, jolloin buukkausprosentti luonnollisesti laskee, koska osa kontakteista karsiutuu jo ennen tapaamisehdotusta.
-
Laadukkaiden mittareiden seuraaminen edellyttää kattavaa CRM-näkyvyyttä koko myyntiprosessiin, ei vain tapaamisen sopimiseen.
Näiden mittareiden yhteinen nimittäjä on se, että ne kaikki vaativat CRM-näkyvyyttä tapaamisen jälkeiseen vaiheeseen, ei pelkkää tietoa siitä, että tapaaminen sovittiin.